HELSINGIN UUTISET  19.9.2008  Heikki Merihaara

Asoasuntojen vastikkeet ylittävät jo keskivertovuokrat

Lukuisilla asumisoikeustalojen asukkailla alkaa olla mitta täysi jatkuvien ja ilman vakuuttavia selityksiä jäävien vuokrankorotusten vuoksi. Yhdeksän vuotta samassa kohteessa asuneetRisto ja Leena Seilola ovat listanneet asumismuotoon liittyviä ongelmia.

–Käyttövastike on noussut vuosina 2004–2008 lähes 24 prosenttia. Ensi vuonna korotus on noin kahdeksan prosenttia, jolloin vastike nousee muiden korotusten kanssa lähes 13 prosenttia. Asuminen on jo kalliimpaa kuin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Käyttövastikkeemme on neliötä kohti ensi vuonna noin 12 euroa, Seilolat kritisoivat.

Espoossa Asokodeilla on yli 90 kohdetta muun muassa kerros- ja rivitaloissa, joissa on tuhansia asuntoja. Pääkaupunkiseudulla yhtiöllä on 80 omakotitaloakin.

Asoasukkailla on pieni mahdollisuus vaikuttaa omalla käyttäytymisellään hoitovastikkeeseen, joka on noin kolmanneksen käyttövastikkeesta. Perusvastikkeeseen he eivät voi vaikuttaa eikä sen perusteita kerrota.

–Perusvastikkeiden kuluissa on mukana esimerkiksi luottotappioita, kovia hallintokuluja ja markkinointikuluja. Asunnoilla on kysyntää muutenkin, sanoo Risto Seilola.

Seilola uskoo, että järkevällä taloudenpidolla kulurakenne ja käyttövastikkeet pienenisivät. Suomen Asumisoikeusasukkaiden puheenjohtaja Eric Hällström on samaa mieltä; hän arvioi, että kustannukset voisivat jopa puolittua pidemmällä aikavälillä.

Seiloloiden mielestä herkkäuskoisille asukkaille on aikanaan annettu asumismuodosta kaunisteltu kuva. Hällström allekirjoittaa näkemyksen:

–Suurin osa asoasukkaista on tyytymättömiä jatkuviin maksujen korotuksiin. Suomen olisi vuonna 1990 pitänyt ottaa käyttöön pohjoismainen asumisoikeusjärjestelmä eikä tehdä omaa vuokratalomallia

Seilolat maksoivat omasta asumisoikeusasunnostaan aikanaan 23000 euroa. Lainojen lyhentyessä vastikkeiden tulisi pienentyä. Kehitys on kuitenkin ollut päinvastainen.

–Missä ovat sijoittamamme asomaksut ja onko pääoma turvattu? Onko eettisesti oikein, että Asokotien omistajayhtiöt Sato ja VVO eivät lyhennä lainojaan, mutta nostavat kuitenkin osinkoja? Jos saisin sijoitukselleni viiden prosentin vuotuisen koron, se merkitsisi 95 euron vuokranalennusta kuukausittain, Risto Seilola laskee.

Asokodeissa isännöintikulut ovat Seiloloiden mielestä kohtuuttomat – asukkaat selviäisivät itse vastaavista töistä paljon pienemmillä kuluilla.

–Talojen hallinta on siirrettävä asukkaille, jos enemmistö heistä niin haluaa. Taloyhtiöt pitäisi erottaa omiksi yhtiöikseen. Jos nykysysteemi jatkuu, yleishyödylliset vuokranantajat tulisi saada kuriin. Asukkaiden on saatava hyöty sijoittamistaan pääomista. Lisäksi toiminnan tulisi olla avointa, ei salailuun perustuvaa, Risto Seilola ehdottaa.

Hällström perää asoasuntojen epäkohdista poliittista keskustelua, johon asukkaat pääsevät mukaan nettiosoitteessa www.adressit.com/asumisen-hinta-alas.

–On pakko uskoa, että muutoksiakin tapahtuu. Keskustelua on hyvä käydä näin kunnallisvaalien edellä, Hällström sanoo.

Helsingin Sanomien päivän kysymys 14.9.2007 vahvistaa SASOn asukaskyselyn tuloksen hintojen häätövaikutuksesta. On aiheellista kysyä päättäjiltä onko asumisen hinta enää lain edellyttämällä "kohtuullisella" tasolla kun suuri osa asukkaista pakotetaan hinnankorotuksin muuttamaan pois kotoaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

HS - Kaupunki - 15.9.2007

Asuntojen vuokrat uhkaavat nousta selvästi pääkaupunkiseudulla

KIMMO OKSANEN

 

 Pääkaupunkiseudulla yksityisen vuokranantajan asunnossa asuvat voivat valmistautua vuokransa selväänkin nousuun.

Taustalla ovat lainojen korkojen nousu sekä vuokra-asuntojen kysynnän kasvu.

"Tietoisuus vuokrien korotuksista ei vielä ole tavoittanut vuokralaisia. Mutta ihan selkeästi vuokranantaja- ja rakennuttajapuoli ovat jo tulevat vuokrien nostot sisäistäneet", toiminnanjohtajaAnne Viita Vuokralaisten keskusliitosta sanoo.

"Erilaisissa koulutustilaisuuksissa ja seminaareissa todetaan, että nyt kun korot ovat nousseet, kustannukset heijastuvat myös vuokriin."

Vuokrannostoista on jo kouraantuntuvaakin näyttöä. Esimerkiksi Helsingin Töölössä Kiinteistö-Tapiolan vuokralaisille ilmoitettiin vuokran nousevan peräti 15 prosenttia maaliskuun 2008 alusta. Kiinteistö-Tapiolalla on pääkaupunkiseudulla noin 800 vuokra-asuntoa.

Vuokrannousu koskee laajemminkin Helsingin seutua. Muuttoliike alueelle on voimakasta, ja samanaikaisesti vuokra-asuntojen tuotanto on vuosien ajan ollut alamaissa.

Kun lisäksi aivan viime kuukausina lainojen korot ovat nousseet, omistusasuntojen kysyntä on vaimentunut ja uusien omistusasuntokohteiden aloittaminen viivästynyt, ryntäys vuokra-asuntomarkkinoille on valmis.

Myös velkarahalla kiinteistönsä rakennuttaneet vuokranantajat joutuvat pulittamaan lainastaan entistä suurempaa korkoa. He haluavat omistamastaan asunnosta vähintään saman tuoton kuin aiemmin ja siirtävät kiinteistönsä ylläpitokustannusten nousun suoraan vuokriin.

Kaiken lisäksi pääkaupunkiseudulla on meneillään asuntojen korjausbuumi juuri samaan aikaan kun korjaustyön ja -materiaalien kustannukset ovat korkealla. Tämäkin aiheuttaa painetta tavanomaista suurempiin vuokrankorotuksiin.

"Uusien vuokrasuhteiden alkaessa vuokrat tulevat varmasti nousemaan aiempiin vuokriin nähden. Samoin velkarahalla rakennuttaneet vuokranantajat tulevat varmasti nostamaan vuokria", Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva ennakoi.

Asuntoministeri Jan Vapaavuoren (kok) johdolla mietitään paraikaa, kuinka Helsingin seudulle saataisiin lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Esimerkiksi kuntien työvoiman saanti on hankaloitunut, kun pienipalkkaisille ei ole tarjolla kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

Tilanne uhkaa vain pahentua, mikäli etukäteistiedot vuokratason yleisestä noususta pitävät paikkansa. Etenkin pari viime vuotta ovat muuttaneet asetelmaa vuokralaisten kannalta huonoon suuntaan.

"Jokusen vuoden ajan tilanne oli vuokralaisen kannalta hyvä, kun markkinoilla oli tasapaino. Mutta nyt kun vuokra-asuntoja ei rakenneta ja omistusasuntojen tuotanto pysähtyy, vuokralaisen kannalta tämä tulee olemaan tiukkaa", Anne Viita sanoo.

Kysynnän ja tarjonnan epäsuhta voi johtaa rajuihinkin vuokrannostoihin. "Miksi yksityinen vuokranantaja ottaisi vähän, jos voi paljon saada?" Viita kysyy.

Vuokranantajien etujärjestössä nähdään, että vuokrien korotuspaineiden taustalla on myös omistusasuntojen raju hinnannousu. Mia Koro-Kanerva kertoo, että hurjimpien ennusteiden mukaan vuokrat nousisivat jopa 30-40 prosenttia seuraavien viiden vuoden aikana.

"En kylläkään usko noin suuriin vuokrankorotuksiin. Silloinhan yhteiskunta puuttuisi jo tapahtumiin voimakkaasti", Koro-Kanerva sanoo.

"Mutta totta on, että 10 viime vuoden aikana omistusasuntojen hinnat ovat nousseet 100 prosenttia, ja vuokrat ovat nousseet vain 40 prosenttia. Ne ovat aina ennen kulkeneet käsi kädessä. Nyt vuokrat ovat kuitenkin selkeästi jäljessä omistusasuntojen hintojen kehityksestä. Korotuspaineita ihan varmasti on." Päivän kysymys: Karkottaako asumisen kalleus pois pääkaupunkiseudulta? HS.fi

Artikkelilinkki: Asuntopolitiikka laski Helsingissä kengilleen

 

 
Suomessa tarvitaan avointa asuntopolitiikkaa

KAAPATUT TALOT SÄÄDETTÄVÄ ASUKKAIDEN YHTEISÖILLE

 

Suomen Asumisoikeusasukkaat (SASO) ry:n hallitus on tänään 19.9.2009 pitämässään kokouksessa käsitellyt Nuorisosäätiön pääministeri Matti Vanhaselle antamaa vaalitukea. Asukasjärjestö katsoo, että yleishyödyllisiksi nimettyjen asuntoyhtiöiden tulee käyttää varoja vain laillisten omakustannusten kattamiseen eikä poliitikkojen lahjomiseen. SASO:n hallitus päätti, että yhdistys vaatii erityistilintarkastuksen järjestämistä kaikissa asumisoikeus- ja vuokrataloja omistavissa yhtiöissä. Järjestön saamien selvitysten mukaan mm. työeläkevakuutusyhtiöt ja niiden rakennuttajaorganisaatiot ovat onnistuneet puolueita lahjomalla ja poliitikkoja painostamalla saamaan haltuunsa miljardien arvoiset asuinkiinteistöt, jotka oikeasti kuuluisivat talot maksaville asukkaille.

Asokodit Oy:n pääkaupunkiseutulaisten puheenjohtajien kokouksessa 15.9. yhtiön edustajat kieltäytyivät antamasta kohteiden puheenjohtajille tarkkoja tietoja asukkaiden maksamien vastikkeiden käytöstä. Yhtiöt, jotka eivät ole itse sijoittaneet taloihin vähäisintäkään summaa, käyttävät kuitenkin asukkaiden maksamia ja valtion lainaamia rahoja kuin omiaan ja ilman avoimuutta ja ilman valvontaa. Esimerkiksi pitkän tähtäyksen budjetointi pidetään täysin salassa ja tulevaisuuden arviointi kohdistuu aina vain seuraavaan vuoteen. Asukkaille ei edes raoteta myöskään sitä, miten eri kohteet osallistuvat muiden kohteiden maksuihin ja yhtiön yleisiin menoihin tarkennetusti. Vaille vastausta jäi myös kysymys siitä, voidaanko alueen kysynnän kasvun perusteella tehtäviä vastikkeiden korotuksia pitää lain edellyttämän omakustannusperiaatteen mukaisina.

Avara Oy:n mielivaltaiset vastikkeet jälleen tapetilla

Asukasaktivisti usutti ministeri Vapaavuoren asumisoikeuslain puutteiden kimppuun

Asukas Harri Kemppi huomasi Avain asumisoikeus Oy:n perineen liikaa käyttövastikkeita

Lue Hesarista 16.9.2009

http://www.hs.fi/digilehti/kaupunki/artikkeli/Asukasaktivisti+usutti+ministeri+Vapaavuoren+asumisoikeuslain+puutteiden+kimppuun/1135249351803

Suomen Asumisoikeusasukkaat ry:n ja kolmenkymmenenkahden helsinkiläisen
asumisoikeuskohteen edustajat ovat tehneet aloitteen asuntoministeri Jan Vapaavuorelle
asumisoikeusasuntojen tuntuvasta lisärakentamisesta.

 

Asukkaiden edustajat esittivät, että hanketta vauhditettaisiin lainajärjestelmän uudistuksella niin, että asukkaiden asumisoikeusyhdistykset saisivat nykyistä selkeämmin ja kohtuullisemmin ehdoin valtion rakentamislainan.  Ehdotuksen mukaan tulisi yhtenäistää asumisoikeuslainsäädäntöä niin, että myös ulkopuolisten yhtiöiden hallitsemissa kohteissa asuvat saisivat tasaveroiset vaikuttamisen mahdollisuudet yhdistysten kohteissa asuvien kanssa.

 

Aloitteen tekijät esittävät asumisen kustannusten alentamiseksi yhdistysomistuksen ohella lainakorkojen verovähennysoikeutta asumisoikeusasukkaille omistusasujien tapaan.

Asumisoikeusasumisen lisääminen tarjoaa oivallisen keinon maamme satojen lähiöiden ja 
taajamien uudistamisessa, sillä joustavana asumismuotona se mahdollistaa elinkaariasumisen omalla alueella elämäntilanteesta riippumatta. Asukkaiden omaan vastuuseen ja valtaan perustuva yhdistyspohjainen kohteen hallinta on ympäristöä ja veronmaksajien varoja säästävää sekä yhteisöllisyyttä lisäävää toimintaa.

Neuvottelu asuntoministeri Jan Vapaavuoren kanssa 29.4. sujuivat myönteisessä hengessä ja ministeri lupasi ottaa esitykset selvitettäviksi saman tien.

Lisätietoja antavat:

 

Eric Hällström, Suomen Asumisoikeusasukkaat ry

050-3960170, eric.hallstrom(at)welho.com

 

Pertti Lampi, 32:n HASO-kohteen valtuutettu

0400 246 266, peter.pond(at)netsonic.fi 

 

 

 

 

 

 

Seitsemän kansanedustajaa kolmesta eri puolueesta teki eduskunnassa 15.12.2008 maan hallitukselle kirjallisen kysmyksen:

"Milloin hallitus aikoo antaa eduskunnalle lakiesityksen, jolla rakennuttajayhtiöiden hallitsemat asumisoikeustalot voidaan asukkaiden enemmistön niin halutessa siirtää asukkaiden perustamien asumisoikeusyhdistysten omistukseen?"

Asuntoministeri Jan Vapaavuori antoi vastauksensa 7.1.2009. Vastauksen näköalattomuudesta huolimatta asia edennee seuraavaksi lakialoitteeseen.

Dokumentit ovat osoitteessa:http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_971_2008_p.shtml

 

Asumisoikeustalot yhdistyksille

 

Suomen Asumisoikeusasukkaat (SASO) ry:n puheenjohtaja Eric Hällström asettaa tavoitteeksi, että kaikkien suomalaisten asumisoikeusasuntojen omistus tulisi lainsäädännöllä siirtää isoilta rakennuttajayhtiöiltä asukkaiden omille itsenäisille asumisoikeusyhdistyksille muiden pohjoismaiden tapaan. Vasta silloin asumisoikeuskohteissa asuttaisiin luvatulla tavalla omistusasunnon tapaan eikä vuokra-asunnon tapaan kuten nyt.

 

Tätä tavoitetta tukee 17.11. YLE:n TV1:ssä esitetty MOT-ohjelma, joka osoitti yhdistyksen onnistuneen lainojen hoidossa kohtuullisin vastiketasoin ja suurten yhtiöiden jättäneen lainat hoitamatta kohtuuttoman korkeista vastikkeista huolimatta. Asukkaille koituvat kustannukset tulevat yhtiöiden omistamissa kohteissa olemaan pitkällä aikavälillä moninkertaiset yhdistyskohteissa asuvien kustannuksiin nähden sillä yhtiöt kohtelevat asukkaita vuokralaisina, joiden tulee tuottaa voittoa yhtiölle ja sen taustaorganisaatioille.

Suomen Asumisoikeusasukkaat ry:n tekemän kyselyn mukaan asukkaiden kiinnostusta asumisoikeusasukkaana jatkamiseen lisäisi talon / kohteen siirto asukkaiden yhteiseen omistukseen asumisoikeusyhdistyksen avulla ja asumiskustannusten selkeä aleneminen lainojen tultua maksettua. Vastaajista 85 prosenttia oli tätä mieltä.

Ruotsissa myös tavalliset vuokratalot on muutettavissa asumisoikeusyhdistysten kohteiksi, meillä Suomessa tulisi asukkaiden oikeuksien vahvistaminen aloittaa nyt yhtiöiden vuokra-asumisoikeustalojen muuttamisella oikeiksi yhdistys-asumisoikeustaloiksi. Laki asumisoikeusyhdistyksistä (28.11.1994/1072) on luettavissa osoitteesta:http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19941072?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=asumisoikeusyhdistyksist%C3%A4

MOT-ohjelma asumisoikeusasunnoista on nähtävissä  netin kautta YLEn Elävästä arkistosta.

Linkki ohjelmaan on:     http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=501&a=6484

MOT-ohjelma YLEn TV1:ssä paljasti kuinka isot rakennuttajayhtiöt kaappasivat suurimman osan asumisoikeustaloista. Ohjelmassa kerrotaan myös yhden  asukkaiden hallitseman yhdistysomisteisen aso-kohteen taloudesta. Yhdistys on hoitanut asiansa paremmin kuin suuret yhtiöt ja asukkaiden tulevaisuus näyttää itsenäisessä kohteessa turvatulta. Isojen yhtiöiden omistamissa kohteissa lainat eivät ole lyhentyneet eivätkä asukkaat saa tietoa talousasioista, puhumattakaan muusta vaikuttamisesta. Suomen Asumisoikeusasukkaiden puheenjohtaja Eric Hällström haluaa kuitenkin katsoa tulevaisuuteen ja pitää mahdollisena yhtiöiden omimien talojen siirtämistä asukkaiden aso-yhdistysten omistukseen.

Asumisoikeusasukkaiden ja vuokralaisten etujen puolustamiseksi on avattu adressi, joka toimitetaan tiedoksi uutisvälineille, virkamiehille ja poliitikoille.

Nyt voit vaikuttaa äänelläsi asumisoikeutesi hintaan ja kestoon. Välitä adressiosoite myös mahdollisimman monelle muulle asukkaalle vaikutuksen voimistamiseksi. Kiitos!    www.adressit.com/asumisen-hinta-alas

Asumisen Hinta Alas (AHA)-kansalaisliikkeeseen voi osallistua myös ilman nettiyhteyttä

Sähköposti   ahanyt(at)welho.com    

Kirjeposti    PL 17,  00271,  HELSINKI    

Kännykällä teksti- ja puheviestit numeroon    0400216431                                     

Verkko-osoite  www.freewebs.com/asumisenhintaalas       

 

 

valtion lainoittamissa vuokra- ja asumisoikeustaloissa

 

Tilastokeskuksen asumista ja varallisuutta koskevasta tutkimusaineistosta Suomen Asumisoikeusasukkaat ry:n toimeksiannosta tekemä tuore analyysi osoittaa, että noin joka kolmas vuokralainen on kokenut vaikeuksia asumismenojen hoidossa ja joutunut  vuokran suuruuden takia tinkimään muusta kulutuksesta. Joka viides vuokralainen on samasta syystä joutunut turvautumaan sukulaisten tai ystävien tukeen.    Työsuhteen epävarmuus ja tulojen muutos, eläköitymiset mukaan lukien, lisäävät asunnon vaihtoaikeita keskimäärin lähes joka toisella vuokralaisella. 

 

Asumisoikeusasukkaat näyttävät sijoittuvan näissä asioissa vuokralaisten joukkoon. Lähivuosien asunnon vaihdon syitä kysyttäessä asumisoikeusasukkailla nousi kaikkia muita hallintamuotoja voimakkaammin syyksi asumiskustannukset. Niin valtakunnallisessa kuin pääkaupunkiseudunkin vuokralaisten ja asumisoikeusasukkaiden aineistossa vuokraan tyytymättömien osuus oli kaksinkertainen valtion lainoittamissa, ns. yleishyödyllisissä kohteissa verrattuna vapaasti rahoitettuihin kohteisiin.

Asokodit Oy:n johto kieltäytyy antamasta Terassitalon asukkaille näiden kaipaamia tietoja mm. kohteensa lainanhoitosuunnitelmista. Asokodit Oy:n kiinteistöjohtaja Matti Tarhio lähetti 12.5.2008  asukkaiden pyyntöön (julkaistu linkissä "Vetoomukset") sähköpostivastauksen, jossa todetaan, että: 

”Yritysmuodosta, kiinteistöjen omistustavasta … johtuen lainoituskohdetasoisia taseita ei esitetä.”

Tällä menettelyllään yhtiön johto jälleen kerran todistaa asukkaille rakentamisvuodesta 1994 alkaen vahvistunutta käsitystä, ettei johto halua asukkaiden osallistuvan talon hallintoon sen tärkeimmissä talousasioissa. Yritysmuotoinen omistajuus piiloutuu liikesalaisuuden taakse eikä tämä vastaa yleishyödyllisyyden periaatetta.

 

Tärkeimpiä tietoja salaamalla yhtiön johto estää asukkaita näkemästä miten suurinta osaa rahoista on käytetty ja miltä tulevaisuus näyttää. Salailun taustalla on mitä ilmeisimmin erittäin huonosti hoidettu ja asukkaille pitkällä aikavälillä kohtuuttoman kalliiksi käyvä talous, jota halutaan peitellä. Kyseessä on mitä ilmeisimmin myös lakien vastaisuutta sillä arava-lainaa ei ole lyhennetty juuri lainkaan, mutta osinkoja on nostettu tahoille, jotka pitävät itseään ilman päteviä perusteita talojen omistajina.

 

Talousasioiden salailun takana voi olla myös poliittisia kytköksiä, joita voi vain arvailla esimerkiksi lukiessaan dokumenttia tämän sivuston linkistä "Aso-lait vaiheessa", tarkastellessaan aso-yhtiöiden johtajien viimeaikaisia omistajuusjärjestelyjä talokauppoineen tai vaikkapa lukiessaan aso-yhtiöiden ja rakennusliikkeiden vuosikertomuksista pääomistajien ristikytköksiä sekä bisneksen tuottoisuuslukuja.

 

 

Suomen Asumisoikeusasukkaiden puheenjohtaja Eric Hällström katsoo, että yleishyödylliset vuokranantajat ja asumisoikeusyhtiöt rikkovat aravalakia nostaessaan vuokria ja asumisoikeusvastikkeita kohtuuttomien markkinahintojen vanavedessä. Yleishyödyllisyysaseman ja valtion lainojen ehtona on omakustannusperiaatteen ja kohtuuhintaisuuden noudattaminen. Tähän ei sovi korotusten perusteleminen sillä, että vapailla markkinoilla omistaminen tuottaa paremman voiton tai sillä, että runsas asuntojen kysyntä antaa mahdollisuuden hintojen nostamiseen. Asiallisempien korotuspaineiden todenperäisyydestä ja suuruudesta asukkaille ei ole annettu vakuuttavaa näyttöä.

 

Vuokrien ja asumisoikeusvastikkeiden nousut ovat jo nyt merkinneet tuhansien perheiden häätämistä kodeistaan, joiden rakentamislainoista asukkaat ovat maksaneet suuren osan. Hintahäädöt on saatavat loppumaan ja päävastuu tästä on maan hallituksella, joka voisi vihdoin myöntämiensä lainojen käyttöehtoihin vedoten hillitä  yleishyödyllisten rakennuttajien hinnoittelua.

Aina vaan kohtuuttomammiksi nostetut vuokrat ja aso-vastikkeet eivät enää tunnu kansalaisten mielestä oikeudenmukaisilta. Yhä useammat haluavat poliitikoilta puuttumista asiaan säätämällä voimaan vuokrasäännöstelyn, jolla on aiemmin hillitty pelkästään omistajien ahneudesta ja markkinoista johtuvia kohtuuttomia korotuksia.

Helsingin Sanomat kysyi 21.2.2008 lukijoiltaan suhtautumista  vuokrasäännöstelyn palauttamiseen ja 58 % kannatti. Äänensä antoi netissä 4881 lukijaa. Jos kysely toteutettaisiin kansanäänestyksellä, johon kaikki voisivat osallistua, tulos olisi vieläkin selvempi.

28.10.2007 Helsingin Sanomat julkaisi tärkeän juttukokonaisuuden asukasdemokratian puutteesta aso-järjestelmässä. Jutun yhteydessä esiteltiin myös asukkaiden hallinnoima aso-yhdistys Jysas, jossa asiat sujuvat asukkaiden toiveiden mukaisesti. Kyseiseen juttuun liittyen käynnistyi myös nettikeskustelu kysymyksellä "Toteutuuko asukasdemokratia sinun talossasi?". Keskustelu on osoitteessa www.helsinginsanomat.fi  linkin "Keskustelut" takana.  Lukekaa ja ottakaa osaa keskusteluun. Mitä laajempi joukko asiaa kommentoi, sitä suurempi lienee vaikutus päättäjiin, joita Saso koittaa valistaa jatkuvasti. Joukkopainetta ei korvaa mikään.

 

 

Millaista aso-vuokraa maksat tulevaisuudessa?

 

Miten kauan voit asua kodissasi ?

 

Miten  voit siihen vaikuttaa ?

 

Liity aso-asukkaiden etujärjestöön ja/tai varmista, että asukastoimikuntanne edustaja liittyy.

Vaikuttaminen alkaa siitä.

 

Asiat alkavat kirkastua yhteistoimin.

 

VISIO ON

Suomen Asumisoikeusasukkaat ry

www.freewebs.com/sasory